Auton ja polttomoottorin historiaa
1800-luvun teillä liikkui joitakin keksintöjä, joita voidaan kutsua nykyaikaisen auton esiasteiksi. Nämä kaikki toimivat kuitenkin höyrykoneella ja tästä syystä niistä ei saatu kovin kompaktin kokoisia tai erityisen luotettavia. 1881 Pariisissa esiteltiin ensimmäisen kerran sähköauto, jonka oli kehittänyt Gustave Trouvé. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan patenttia sähköautolleen ja siirtyikin suunnittelemnan laivojen käyttöön tarkoitettuja sovelluksia.
Yleisesti ottaen ensimmäisenä autona pidetään Karl Benzin kehittämää polttomoottorilla toimivaa autoa. Hän 
ei kuitenkaan ollut ainoa insinööri joka kehitteli polttomoottoria, myös Gottlied Daimler, Wilhelm Maybach ja Siegfried Marcus työskentelivät polttomoottorin kimpussa samaan aikaan. Benz patentoi ensimmäisen version polttomoottoristaan vuonna 1879, jonka hän oli suunnitellut edellisenä vuonna. Tämän jälkeen Benz onnistui patentoimaan ensimmäisen auton tammikuussa 1886 ja hän aloitti sen markkinoinnin saman vuoden kesällä. Tässä autossa oli poiketen nykyautoista vain kolme pyörää ja autolla ei ollut minkäänlaista säältä suojaavaa koria. 1888 Karl Benzin vaimo Bertha Benz lähti ensimmäiselle pitkän matkan automatkalle todistaakseen uuden keksinnön luotettavuutta ja maantiekelpoisuutta. Rouva Benzistä tuli näin ensimmäinen pitkän matkan autoilija. 1886-1893 välillä Benz rakensi n. 25 autoa ja vuonna 1899 Benzin tehdas rakensi jo 572 autoa.
Daimler ja Maybach perustivat DMG:n (Daimler Motoren Gesellschaft) vuonna 1890 ja he myivät ensimmäisen autonsa 1892. He rakensivat ensimmäisen autonsa valmiina hankitun hevosvaunun runkoon ja sille annettiin merkiksi Daimler. Seuraavan kolmen vuoden aikana he myivät n. 30 autoa. Daimler ja Maybach kehittivät polttomoottoriaan ilman minkäänlaista 
tietoa, että Benz oli kehittelemässä samaa keksintöä, myöskään Benzillä ei ollut tietoa Daimlerin ja Maybachin projektista.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Benz ehdotti DMG:lle yhteistyötä, tässä vaiheessa kumpikaan DMG:n perustajista eivät olleet enää sen toiminnassa mukana (Daimler kuoli jo vuonna 1900). Ensialkuun DMG ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä, mutta suuren laman iskiessä he näkivät yhteistyön edun ja yhdistyivät Benzin kanssa vuonna 1924 Daimler-Benz yhtiöksi joiden autojen nimeksi tuli Mercedes Benz. Karl Benz pysyi yrityksen johdossa aina kuolemaansa saakka vuonna 1929.
Yhdysvaltojen puolella Henry Ford otti vuonna 1913 käyttöönsä liikkuvan kokoonpanolinjan joka nosti autoteollisuuden tuotantokapasiteetin ja tuottavuuden aivan uusiin lukemiin. Valmiit autot tulivat ulos Fordin linja
stolta 15-minuutin välein, huomattavasti nopeammin kuin aikaisemmin. Yhden auton tekemiseen oli aiemmin mennyt 12,5 työtuntia, nyt siihen meni 1 tunti ja 33 minuuttia. Syy miksi alkupään Fordit olivat kaikki mustia oli myös hyvin yksinkertainen, ainoastaan Japan Black nimellä tunnettu väri kuivui tarpeeksi nopeasti, tästä syystä Ford rajoitti saatavilla olevia värejä siihen asti kunnes vuonna 1926 onnistuttiin kehittämään nopeammin kuivuva maali.
Ford mullisti myös työntekijöiden elämän, aikaisemmin autotehtaissa sattui paljon onnettomuuksia, koska työntekijöiden asemapaikat saattoivat vaihdella. Fordin tehtaassa jokaisella työntekijällä oli vain yksi tarkoin määritelty rooli linjastolla tietyssä paikassa. Tämä vähensi onnettomuuksia huomattavasti.
Alkuaikoina autovalmistajia oli useita pieniä yrityksiä, mutta Fordin linjaston menestys pakotti pian muutkin autonvalmistajat ottamaan sellaisen käyttöönsä. Ilman linjastoa oli täysin mahdotonta kilpailla tuotannossa ja kustannuksissa linjastoa käyttäviä valmistajia vastaan. Vuonna 1930 autotehtaiden määrä oli vähentynyt 250:llä ja jäljellä olivat vain ne tehtaat jotka käyttivät linjastoa.